Ajovalot

Kaukovalojen umpioon on merkitty referenssiluku, jota käytetään valaistusvoimakkuuden määrittelemiseen. Kaukovalojen referenssilukujen summa ei saa olla yli 75. Tämä vastaa 225 000 kandelan valaistusvoimakkuutta. Referenssiluvun lisäksi umpioon on merkitty valaisintyyppi, sekä hyväksymistunnus [kuva 16.1]

Lähivalot muodostavat epäsymmetrisen valokuvion, jossa valojen kantama on pidempi auton oikealla puolella. Tällä tavoin näkyvyys auton oikealle puolelle on parempi, mutta taas vasemmalla puolella huonompi.

Valojen suuntausta tehdessä:

1. Tarkista että auto on tasaisella alustalla ja että rengaspaineissa ei ole suuria poikkeuksia.

2.Aseta suuntauslaite valojen eteen ja sääde sen etäisyys ja korkeus (katso tarvittaessa käyttöohjeet) sekä tarkista että laite on suorassa autoon nähden.

3. Kytke valot päälle ja tarkista, että korkeuden säätö on 0-asennossa.

4. Tarkista valokuvio ja säädä valoja tarvittaessa.

5. Tarkista vielä kaukovalojen suuntaus ja valokuvio umpiovaurioiden tai väärän polttimon asennuksen varalta.

Yhä useammissa autoissa käytetään nykyään xenonvaloja. Xenonien etuna on suurempi valoteho ja valkoisempi valon väri, mitä tavallisissa halogeenihehkulampuissa. Lisäksi xenonit kestävtä pidempään kuin halogeenit. Xenonvalot tarvitsevat myös niille tehdyn umpion, ettei valokuvio ole ihan mitä sattuu.

Sumuvalot

Sumuvalojen tarkoitus on parantaa auton ja kuljettajan näkyvyyttä huonolla säällä, kuten sumussa ja rankassa vesi- tai lumisateessa. Tavalliset lähi- ja kaukovalot heijastuvat takaisin sumusta kuljettajan näkökentässä ja haittaavat näkyvyyttä. Etusumuvalot asennetaan yleensä ajovalojen alapuolelle. Tällöin niiden valokeila on alempana ja jää paremmin näkökentän ulkopuolelle.

Rengastyö

Rengastyö

Meidän tuli selvittää mistä koulun auton toinen takarengas vuotaa ja sen paikkaus. Aluksi täytyi siis selvittää mistä rengas vuotaa ilmaa. Yksinkertaisin tapa, jota käytimme oli täyttää laatikko vedella ja laittaa rengas siihen, ja jos ilmaa tuli niin vuoto on vedessä olevassa kohdassa. Vanha paikka vuosi, joten se tarvitsi vain repiä irti ja laittaa uusi paikka tilalle. Sen jälkeen tarvitsi vielä laittaa rengaspaineet kuntoon ja rengas takaisin autoon. Sen jälkeen piti vielä harjoitella vanteen irroitusta, sen asentamista sekä tasapainottamista.

Työ alkoi vuotoa etsimällä. Hyvä keino etsiä vuotoa on laittaa rengas johonkin vedellä täytettyyn astiaan. Jos vuotoa on, sen huomaa ylös nousevista ilmakuplista. Tässä tapauksessa vanha paikka vuosi.

Vanha paikka irroitettiin repimällä se irti kärkipihdeillä.
















Uusi paikka laitettiin työntämällä se renkaassa olevaan reikään. Paikka tarttuu hyvin kiinni renkaaseen, sillä se on hyvin tahma pintainen.

Varmistimme vielä että uusi paikka on kunnolla kiinni eikä vuoda enään ilmaa.


Harjotustyössä täytyi opetella renkaan pois otto vanteelta, sen asennus vanteelle sekä tasapainoitus.

Renkaan reunat pitää rasvata hyvin, että rengas pyörii helpommin paikalleen, eikä repeydy niin helposti. Kun rengas on saatu vanteelle, siihen lisätään oikea ilmanpaine. Jos ilmanpaine on liian suuri tai liian pieni, se kuluttaa rengasta paljon enemmän, sekä haittaa ohjausta.

Kun rengas laitetaan vanteelle, se pitää aina tasapainottaa. Tasapainotus on hyvin tärkeä, sillä jos renkaat ei ole tasapainossa, ne tärisyttävät normaalia enemmän ja tasapainottamaton rengas kuluu helpommin.


Tasapainotus alkaa siitä, kun renkaaseen valitaansopivan kokoinen kartio. Kun kartio on valittu ja rengas laitettu siihen, kiristetään se vannekiristimellä. Tämän jälkeen syötetään koneeseen vanteen mitat, jonka jälkeen koneessa oleva lippa lasketaan renkaan päälle, jolloin kone pyörittää rengasta. Yleensä rengas ei ole heti tasapainossa, jolloin näytölle tulee lukema, kuinka suuri paino täytyy lisätä ja mihinkä kohtaan. Kun paino on asetettu, lippa lasketaan taas renkaan päälle, jolloin rengas alkaa taas pyörimään. Jos pyörä on tasapainossa, tulee näytölle ok, mutta jos ei, näytölle tulee kuinka suuri paino täytyy lisätä.

Tässä tapauksessa ei tarvinnut kuin kerran pyörittää, jonka jälkeen näytölle tuli kuvan mukaisesti ok. Rengas on nyt tasapainossa ja voidaan irroittaa koneesta.


Tietoa rengasmerkinnöistä ja kulutuspinnasta.

Renkaan sivussa olevista merkinnöistä ajoneuvon käyttäjä saa selville renkaan tietoja, esimerkiksi renkaan koon, pyörimissuunnan, rengastyypin yms. Näitä on hyvä osata lukea, sillä uutta rengasta ostaessa täytyy tietää minkä kokoista ja minkä laista rengasta on ostamassa, jotta kaikki renkaat olisivat saman kokoiset ja samanlaiset. Merkintöjen perusteella saa etsittyä myös millainen rengaspaine renkaassa pitää olla.

Renkaan kulutuspinta kannattaa tarkistaa tietyin välein, sillä katsastuksessa katsastus voidaan hylätä liian pienen kulutuspinnan urasyvyyden takia. Kesärenkaissa vähimmäissyvyys on 1,6mm mutta olisi suositeltavaa olla syvemmät. Liian pieni ura mahdollistaa suuremman vaaran menettää auton hallinta huonommalla kelillä. Talvirenkaissa urasyvyys saa olla minimissään 3mm. Talvirenkaissa nastoja täytyy olla jokaisessa renkaassa.

Lisäpitkien asennus

Teimme jo aikaisemmin lisäpitkien asennuksen Volkswagen Passattiin. Ensiksi teimme kytkentäkaavion jotta tiedämme mitä olemme tekemässä.

+ tarkoittaa että virta otetaan pitkien plussalta.

Sitten aloimme ottamaan Passatin eturitilää irti jotta saamme johdot helpommin valoille.









Releen kytkemistä ja pohtimista ryhmällä.






Kun johdot on releen oikeissa pinneissä voimme asentaa valot niille tarkoitetuille kiinnikkeille.



Tämän jälkeen suuntasimme valot pitkien kanssa samaan tasoon tarkistuslaitteen avulla. Ja nyt valot palavat, kun valokytkin on pitkillä. Lakisäädäntö sanoo, että lisävalot eivät saa olla liian tehokkaat ja niiden pitää olla symmetrisesti asennettu.

Vetoakselien huolto

Noniin tehtiin tossa jo joku aika sitten tohon meiän luokan Ford Fiestaan vetoakselien huolto, koska viime kertasesta huollosta ei ollut tietoa. Alotettiin sillä, että otetaan renkaat ja jarrut pois tieltä. Samalla otettiin alapallonivel ja iskarin alakiinnitys irti.

 Tämän jälkeen irroitimme vetoakselin vaihteistosta. Se kävi helposti rengasraudalla vähän kampeamalla.

Vetoakseli napa päässä

Vaihteisto

Vetoakselin irrotuksessa vaihteistoöljyä valui jossain määrin pois joten jätimme öljyastian vaihteiston alle. Sen jälkeen otimme oikeanpuolen vetoakselin irti ja se sujui paljon nopeammin.

Sitten irroitimme navat akseleista ruuvipenkissä.

Tämän jälkeen tarkistimme vetarit päällisinpuolin eli suojakumit, nivelet ja itse akselin. Kaikki oli kunnossa. Tämän jälkeen irrotimme nivelen ja putsasimme vanhat vaseliinit pois ja laitoimme uudet sisään.

Tämän jälkeen laitoimme uudet metalliset klemmarit suojakumien päähän ja lähetimme vetarit Pintakillan Hannu Waltzerille maalattavaksi punaiseksi.

Ohmin laki ja sähkötekniikka

Ohmin lain muitikolmio

Ohmin laki

Ohmin laki kuvaa virran, jännitteen ja resistanssin keskinäistä riippuvuutta. Sen avulla voidaan selvittää virtapiirin suureita matemaattisesti. Ohmin laki auttaa myös ymmärtämään useita hyvinkin arkipäiväisiä sähkötekniikan ilmiöitä. Ohmin laki kirjoitetaan muotoon U=RI, I=U/R, R=U/I

Sähkötehon muistikolmio

Sähkötehon kaava

Teho=P
P=UI
U=P/I
I=P/U





Sähköteho kuvaa sekunnissa kulutettua tai tuotettua energiamäärää. Sähkötehon tunnus on P ja yksikkö on watti W. Watti on johdettu yksikkö energian yksiköstä joulesta, 1W=1J/s


Esimerkkejä joidenkin laitteiden sähkötehoista
Auton ajovalopoltin= 55W
Auton parkkivalo=5W



T1.Laske virtapiirin teho kun jännite on 12V ja virta 22,5A
P=?, U=12V, I=22,5A
P=U*I
P=12V*22,5A
P=270W

T2. 1,1kW sähkömoottori pyörii 200A virralla, mikä on jännite?
U=?
1,1kw=1100W
P=1100W
I=200A
P/I=U
1100W/200A=5.5V


T3.Virtapiirin virta on 21 A, jännite on 12V, mikä on resistanssi?
I=21A
U=12V
R=?
U/I=R
12V/21A=0.57143 ohmia


 T4. Laturilta mitataan 52A virta, latausjännite on 14,3V, mikä on latausvirtapiirin resistanssi ja teho
R=?
P=?
I=52A
U=14,3V
R=U/I
U/I=14,3V/52A=0.275 Ohmia
P=U*I
U*I=14,3V*52A= 743.6W


T5. Takalasinlämmittimen teho on 240W, lämmittimeltä mitattu jännite on 12V, mikä on virtapiirin resistanssi.
P=240W
U=12V
I=?
P/U=I
240W/12V=20A
R=?
12V/20A=0.6 ohmia


T6.  Generaattorin maksimiteho on 3kW, virtapiirin resistanssi 3 ohmia, jännite 12V, mikä on virta.
R=3 ohmia
U=12V
I=?
U/R
12v/3ohmia=4A

Virtalähteiden sarjaan- ja rinnankytkentä

Kaksi 12 voltin jännitelähdettä(akkua) kytketty sarjaan. Mitataan jännite sarjaankytkennästä, tulos 24V. Kun yhden pariston tai akun jännite on tarvittavaa jännitettä pienempi,voidaan virtalähteen jännitettä lisätä kytkemällä useampia pareja tai kennoja sarjaan. Sarjaan kytkennässä liitetään virtalähteiden esimerkkiset navat toisiinsa, kuten oikealla olevassa kuvassa.

Kuvassa on kytketty kaksi 12 voltin akkua rinnan. Rinnankytkennässä mitataan jännite, jännite on 12V. Virtalähteet kytketään rinnan kytkemällä samanmerkkiset navat toisiinsa. Rinnankytkettäviä virtalähteitä voi olla kuinka monta tahansa, mutta niiden jännite pysyy muuttumattomana, mutta kuormitettavuus lisääntyy. Rinnan kytkennässä esimerkiksi kaksi kapasiteetiltaan 60 ampeeritunnin akkua, jännitelähteen kapasiteetiksi tulee 120 ampeerituntia.

Kytkentäkaaviot ja rele

Kytkentäkaaviolla esitetään sähköjärjestelmän komponenttien kytkennät piirrosmuodossa. Yleensä auton kytkentäkaaviot jaetaan osa alueittain esimerkiksi moottorinohjaus, jarrujärjestelmä, mkavuuslaitteet,mittaristo ja ajonesto.

Kytkentäkaavioiden yläreunassa on yleensä piirretty virtalukon napa 15 ja akun plus napa, joiden kautta virrat lähtevät kaikkiin auton toimintalaitteisiin

Napojen merkinnät 30=akun +napa
15=virtalukon sytytysvirtakytkimen napa
50=virtalukon käynnistysvirtakytkimen napa

ja kytkentäkaavion alareunaan on merkitty akun miinusnapa.
31=akun miinusnapa

Rele/Relay

Rele koostuu käämistä, rautasydämestäja palautusjousella varustetusta ankkurista. Kun käämi aktivoidaan ohjausvirtapiirin avulla, siihen muodostuu rautasydämeen sitoutuva magneettiseksi ja alkaa vetää ankkuria puoleensa ankkurin tehtävänä on liikuttaa releen koskettimia. Releen rakenteesta riippuen tämä avaa tai sulkee koskettimet. Releitä käytetään kytkemään suurempia virtoja pienellä ohjausvirralla.

Tänään opettelimme tekemään kytkentäkaavioita (kuva ylhäällä). Teimme tänään jarruvalojen ja lisävalojen  kytkentäkaavioita. Jarruvalojen kytkentä lähtee akulta. Sen jälkeen tulee 20 Ampeerin sulake josta johdot jatkuvat jarruvalokytkimelle. Kun painat jarrua jarruvalokytkin kytkeytyy ja jarruvalot alkavat palamaan. Lisävalojen kytkentä lähtee virtalukolta releen ja virtalukon väliin tulee sulake ja kytkin. Kytkimen jälkeen tulee releen sähkömagneetti ja releen jälkeen tulee maa. Siitä tulee lisävalojen ohjausvirtapiiri. Valojen puolella Johdot lähtevät akulta jonka jälkeen tulee sulake. Sulakkeen jälkeen tulee rele jossa on sähkömagneetilla toimiva kytkin joka kytkeytyy ohajusvirtapiirin sähkö magneetista. Kun ohjausvirtapiiriin syötetään virtaa rele kytkeytyy ja lisävalot syttyvät.








Sulake=Varoke=Fuse
Varoke suojaa johdinta. Varokkeen tarkoitus on suojata auton kalliita johtosarjoja liiaaliselta virtakuormitukselta. Varoke on periaatteessa pieni pätkä johdinta, joka sulaa helpommin kuin varsinainen johdin.

Varokkeita on kahdenlaisia. Toiset niin kutsutut nopeat varokkeet sulavat välittömästi jos niihin kohdistuu liiallinen virta. Hitaat varokkeet kestävät hetken aikaa virtapiikkejä. Sulake sijoitetaan mahdollisimman lähelle akun + napaa.

Sulake mitoitetaan aina hieman suuremmaksi kuin virtapiirissä normaalisti kulkeva virta.
Esimerkki
Virtapiirissä kulkee 10A virta, kerrotaan virta varmuuskertoimella 1,5 ja saadaan sulakkeen kooksi 15 A

Kuinka paljon autossa on sähkölaitteita

Auton sähköjärjestelmät

-Keskuslukitus

-Peruutustutka

-Sähköinen luukujen avaus

-Starttimoottori

-Äänitorvi

-Valot

-Sytytyspuola
-Erilaisia antureita
-Lämmityslaitteet
-Popit
-Lisä valot
-Navigaattori
-Penkin lämmitin
-Tupakan sytytin
-Autoomatti pysäköinti
-Turvatyynyt
-Turvavyön tunnistus ja esikiristin
-ABS
-Ohjaustehostin
-Ajohallinta järjestelmä
-Laturi
-Akku
-Sähköinen alusta
-Tuulilasien pesulaitteet
-Virtalukko
-Mittaristo
-Jäähdyttimen puhaltimet
-Moottorinohjausjärjestelmä
-Avoauton katto
-4-vetojärjestelmät
-Automaattivaihteisto
-Hybridi tekniikka

Ohjainlaitteet/tietokoneet autossa

-Moottorinohjainlaite
-Mittariston ohjainlaite
-Turvatyynyjen ohjainlaite
-ABS/ESP
-Ohjaustehostimen ohjainlaite
-Lisälämmittimen ohjainlaite
-Ilmastoinnin ohjainlaite
-Mukavuusjärjestelmien ohjainlaite (sis.penkit, säätyvät polkimet)
-Oviohjainlaite
-Valojen ohjainlaite
-Sähköpääkeskus
-Gateway
-Loputon lista
Jännite

Jännitteen tunnus on U ja yksikkö voltti V. Kuvaa kahden navan välistä elektronimäärän epätasapainoa. Jännitteen suuruus kuvaa sitä potentiaalia, joka on mhdollista ottaa käyttöön, kun virta alkaa kulkea.

Nimellisjännite
Kuvaa jännitettä, joka virtalähteestä on saatavilla ihanneolosuhteissa. ''Voitaisiin kuvitella standardiksi, on sovittu, että 12V akut valmistetaan määrätylle jännitteelle määrätyssä varaustilassa''

Lähdejännite
Tarkoittaa kuormittamattoman jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi autonakku silloin kun sitä ei kuormiteta. Kun kuormittamattomasta akusta mitataan jännitettä jännitteen pitäisi olla yli 12,2V (huom.välittömästi latauksen jälkeen jnnite on korkeampi 12,5-13,7V)

Napajännite
Tarkoittaa kuormitetun jännitelähteen jännitettä. Esimerkiksi akun lähdejännite on 12.3 volttia ja kun akkua kuormitetaan esimerkiksi takalasinlämmittimellä, napajännite putoaa 12 volttiin.    

Jännitteen mittaaminen
Jännittemittaus tehdään aina rinnan kuluttajan tai jännitelähteen kanssa. Aluksi kytketään mittajohdot mittarin, musta johdn yleensä COM-liitäntään ja punainen johdin liitäntään, jossa on jännitemittauksen symboli. mittalaite asetetaan jännitemittausasentoon kiertämällä valitsin asentoon -V  

Virta (Current)
Sähkövirta on elektronien liikettä. Sähkövirta ei kulje, ennen kuin se on tehty mahdolliseksi kytkemällä piiriin virtalähteen molemmat navat ja muodostamalla johtimilla suljettu virtapiiri. Sähkövirran tunnus on I ja yksikkö ampeeri A.

Tasavirta (Direct Current)
 Merkitään symbolilla, jossa yläpuolella on yhtenäinen viiva ja alapuolella katkoviiva. tasavirraksi kutsutaan sellaista virtaa jonka napaisuus ei vaihdu, eli virta pysyy kokoajan samansuuntaisena

Vaihtovirta (Alternating Current)   
Vaihtovirta on sähkövirtaa, jossa jännitteen napaisuus ja virran kulkusuunta vaihtuu. Yleisin vaihtovirran/jännitteen muoto on sin-aallon mukainen

Virran mittaaminen yleismittarilla
Musta johdin kytketään yleismittarin COM-porttiin. punainen johdin pistokkeeseen A max 10A. Valitsin kohtaan A. Mittalaite kytketään virtapiiriin sarjaan

Resistanssi (Resistance)
Resistanssi on suure, joka kuvaa materiaalin kyky' vastustaa sähkövirran kulkua. Tunnetuin resistanssia aiheuttava komponentti on vastus. Kun virtapiiriin lisätään vastuksia tai jokin virtapiirin osista on esimerkiksi hapettunut, niin piirissä kulkeva sähkövirta pienenee. Samoin käy kun piiriin lisätään mikä tahansa sähköä kulutava laite,esimerkiksi sähkömoottori.    

Resistanssin mittaus 
-Musta johdin COM-porttiin
-Punainen johdin Ω-pistokkeeseen
-Valitsin kohtaan Ω
-Mittari kytketään rinnan mitattavan kohteen kanssa
-Mitattava kohde pitää olla virraton 

Auton pesu harjoitustyö

Autoa pestäessä täytyy ensiksi tarkistaa, että kaikki ikkunat ja ovet on suljettu, ettei vettä pääse sisätiloihin. Pesu aloitetaan auton huolellisella huuhtelulla. Huuhtelun jälkeen levitetään liuoitinainetta autoon. Liuoitinaune levitetään ylhäältä alaspäin, ettei pesemättömiä kohtia jäisi. Tämän jälkeen auto pestään vedellä. Kun auto on pesty, se kuivataan säämiskällä, ettei autoon jäisi kuivumisläikkiä. Säämiskä kastellaan ja puristetaan mahdollisimman kuivaksi. Auto kuivataan isoin ja pyörivin liikkein. Auto pitää saada kuivaksi, että se voidaan vahata. Vaha levitetään autoon kankaalla pyörivin liikkein. Ensin vahaa levitetään koko autoon, jonka jälkeen se käydään vielä läpi kuivilla kankailla. Vahauksen jälkeen oli vielä auton sisältäsiivous. Auto tyhjennettiin kokonaan sisältä, jolloin se on helppo imuroida.




Ensiksi auto pitää huuhdella huolellisesti painepesurilla, jonka jälkeen siihen laitetaan liuotinainetta 















 Kyseistä liuotinainetta pitää laimentaa lisäämällä vettä. Veden ja liuotinaineen voi sekoitaa vaikka ämpärissä




 Auto hinkattu kauttaaltaan pesuaineella.



Auto pestään kunnolla sen jälkeen, kun pesuaine on vaikuttanut hetken aikaa.

Auto vahattiin vielä pesun jälkeen. Sitten oli vielä auton sisältä siivous. Ensiksi piti ottaa kaikki sisällä olevat tavarat pois, jonka jälkee se voitiin imuroida. Sen jälkeen puhdistettiin vielä sisältä muoviosat ja ikkunat.
 

Kytkin powerpoint

Tiedonetsintäharjoitus

Tänään harjoittelimme tiedonetsintää Workshopdatasta ja Autodatasta. Harjoituksen ideana oli saada meidät löytämään hyödyllisiä tietoja kyseisiltä sivuilta, jotta osaamme etsiä asioita niistä?



AUTODATA

- Ensiksi kirjaudumme Autodataan omilla käyttäjätunnuksillamme

- Painamme mallivalinnan valitsemista

- Valitsemme auton vuosimallin, merkin, mallin, moottorin ja moottorin tyypin valikosta ja painamme enteriä

- Tämän jälkeen Autodata näyttää monta laatikkoa joista löydämme melkein kaikki auton arvot jotka luettelen tässä alhaalla.

Huoltotiedotteet
- ääni, värinä ja ajokarkeus
- ABS/jarrut
- moottorin osia, jäähdytys ym.

Jakopäänhihnat
- jakopäänhihnan ja -hammaspyörän vaihto-ohjeet ym.

Tekniset arvot
- Lämpötila-arvoja
- öljyjen ja nesteiden laatuja
- kiristystiukkuudet.

Korjausten ohjeajat
- Osien vaihtamiseen käytettävät aika minkä mukaan veloitetaan.

Pyörien suuntaus
- Mihin kulmaan pyörät laitetaan
- rengaspaineet

Rengaskoot ja rengaspaineet
- renkaiden kokoja ja -paineita

Määräaikaishuollot
- Määräaikaishuollon huoltovälit ja mitä niissä tehdään

Huoltovälin osoitin
- kerrotaan  mitä pitää tehdä jos kojelaudassa palaa huoltovalo

Huoltokuvat
- Mistä kohtaa auton voi nostaa
- Kuvia minkänäköisiä osia on missäkin

Akun irtikytkentä ja takasinkytkentä
- kerrotaan missä akku sijaitsee.
- kerrotaan miten akku irrotetaan ja laitetaan takaisin

Avaimen ohjelmointi
- Miten avain ohjelmoidaan ja miten se toimii

Ohjattu  vianmääritys
- kerrotaan vianmäärityksistä

Vikakoodit
- kerrotaan mikä vikakoodi tarkoittaa mitäkin vikaa.

Moottorinohjaus komponenttien ohjaus
- katsotaan vikakoodilla mikä on hajalla

Turvatyynyt
- Kerrotaan turvatyynyjen ohjeita ja tietoja.

Ilmastointi
- Kerrotaan miten ilmastointi toimii ja miten sitä huolletaan.

Komponenttien sijainti
- kerrotaan missä komponentit sijaitsee.

Kytkentäkaaviot
- sähköjohtojen kytkentäkaavioita eri laitteille.

Katsastus
- minkälaisia arvoja ym. katsastuksessa pitää olla kunnossa.


WORKSHOPDATA

- Ensiksi kirjaudutaan Workshopdataan omilla käyttäjätunnuksillamme.

- Valitaan auton merkki omasta valikosta.

- Valitaan auton malli ja tyyppi.

- Workshopdatassa tulee myös monta laatikkoa josta löydämme melkein kaiki auton arvot lajiteltuina jotka luettelen tässä.

Huolto
- avaimen ohjelmointi, huolto-osoittimen nollaus ym. muita korjausoppaita.

Moottori
- säätötiedot
- voiteluaineet ja nesteet
- moottorin korjausoppaat
- moottorin hallinta

Vaihteisto
- säätötiedot
- voiteluaineet ja nesteet
- tekniset piirrokset
- korjausajat

Ohjaus ja jousitus
- säätötiedot
- voiteluaineet ja nesteet
- tekniset piirrokset
- korjausajat
- pyörien suuntaus
- rengastiedot

Jarrut
- säätötiedot
- voiteluaineet ja nesteet
- tekniset piirrokset
- ABS-jarrut ja elektroniikka
- korjausajat

Ulkopuoli/sisäpuoli
- säätötiedot
- voiteluaineet ja nesteet
- korjausoppaat
   - turvatyynyt irrotus ja asennus
   - avaimen ohjelmointi
- korjausoppaat
- korjausajat

Elektroniikka
- sulakkeet ja releet
- moottorin hallinta
- ABS-jarrut ja elektroniikka
- diagnostiikka

Autodata ja Workshopdata ovat maksullisia ohjelmia joten emme saa julkaista niistä kuvia tähän.

ATK Harjoitus 3

Auto on hyvä kilpa autoksi mutta kaupunkiautoksi tämä on huono koska autoa joutuisi kierrättämään jotta pääset auton vääntö alueelle.

Jäähdytys ja Voimansiirto videot

Tehtiin ämmöset videot Riikosen ja Ronnun kanssa eilen joissa selitetään tiivistetysti jäähdytyksen ja voimansiirron toiminnan.

Moottori

Nelitahtimoottorin toiminta muodostuu neljästä tahdista joita ovat imutahti, puristustahti, työtahti ja poistotahti. Imutahdin aikana imuventtiili aukeaa ja mäntä menee AKKaan ja samalla imee seoksen palotilaan. Puristustahdin aikana molemmat venttiilit ovat kiinni ja mäntä nousee YKKaan asti jolloinka seos puristuu sylinterin kantea vasten. Työtahdin aikana seos sytytetään sytytystulpalla ja seos palaa nopeasti räjähtäen. Mäntä palautuu räjähdyksestä AKKaan ja aloittaa poistotahdin. Poistotahdin aikana pakoventtiili aukeaa ja päästää pakokaasut pakoaukosta pakosarjaan ja sieltä pakoputkeen. Tämän jälkeen tapahtuu taas imutahti.

Sylinteriryhmä

Sylinteriryhmässä on moottorin sylinterit. Sylintereiden sisässä männät liikkuvat.

Sylinteri

Putki jossa mäntä liikkuu ylös alas kehittäen pyörivää liikettä kampiakselille.

Sylinterin hoonausjälki

Sylinteri hoonataan vähän karkeaksi jotta öljy tarttuu siihen paremmin.

Kampiakseli

Kampiakseliin kiinnitetään kiertokanget. Kampiakseli on yhteydessä vaihteistoon, vauhtipyörään ja jakohihnaan

Kiertokanki

Kiinnitetään männäntapilla mäntään ja alapuolelta kampiakseliin.

Mäntä

Liikkuu sylinterissä ylös alas kehittäen pyörivää liikettä kampiakselille.

Männänrengas

Tiivistää männän sylinteriin.

Männäntappi

Kiinnittää kiertokangen mäntään

Kampiakselin laakeri

Poistaa kitkan kampiakselin ja lohkon välillä.

Öljypumppu

Pistää öljyn virtaamaan ympäri konetta öljykanavissa.

Öljynsuodattimen jalka pitää öljynsuodattimen paikallaan.

Sylinterikansi muodostaa sylinterin ja muiden osien kanssa palotilan. Nelitahtimoottorissa kannessa on venttiiliit. Bensa koneessa kannessa on myös sytytystulpat. Diesel moottorissa on ruiskut.

Venttiilinjousi palauttaa venttiilin yläasentoon.

Mikrometrin kalibrointi.

 

Kampiakselin soikeudenmittaus mikrometrillä.

 

 Sylinterin halkaisijan mittaus työntömitalla