Harjoitus 2 - latauksen mittailua

Lepojännite

Latausjännite

Jännitehäviö +-puolella

Jännitehäviö miinuspuolella

Latausvirran mittaus

Citroënin takavalo

Saimme Piken kanssa hommaksi korjata Citroen C3:sen vasemman takavalon, kun se ei toiminut. Ensin tarkastimme polttimon, mikä oli ehjä. Sen jälkeen aloimme etsiä vikaa johdoista ja liittimestä. Vika löytyi aika helposti, sillä takavalolle tulevan liittimen miinusjohto oli sulanut liittimen päästä. Homma ratkaistiin niin, että katkaistiin vähän ennen liitintä miinusjohto ja juotettiin siihen pätkä uutta johtoa, mikä sitten taas juotettiin takavalon piiriin. Näin saatiin taas Citroenin takavalot toimimaan.

Sulaneen johdon tilalle tehtiin uutta johtoa, jonka päälle laitettiin kutistesukkaa, ettei tulisi oikosulkua muiden johtojen kanssa, jos niistä eristeet hajoisivat.

Takavalon piirilevy, johon juotettiin uusi miinusjohto.

Akkutesteri

Tänään teimme Piken kanssa akkutesterin rakennussarjasta. Akkutesteri toimii niin, että kun akussa on jännite yli 12,5 ledi palaa vihreänä, kun akku latautuu ledi vilkkuu ja kun ledi palaa punaisena se tarkoittaa että akku on tyhjä. Tässä muutama kuva työvaiheista.

Piirilevy

Komponentteja

Ohjeet rakennussarjaan

Vastukset paikoillaan

Testeri valmiina

Testeri toiminnassa

Puolijohteet ja magnetismi

Sähkövastus
-Käytettävä johdinmateriaali määrää vastuksen.
-Sähkövastuksien tarkoitus on rajoittaa virran kulkua. Hyviä vastusmateriaaleja ovat esim. Hiili, rauta ja konstantaani (hiili).
-Hyviä johdinmateriaaleja hopea, kupari ja alumiini.


PTC vastus
-PTC=Positive Temperature Coefficient 
-Lämpötilasta riippuva vastus.
-Kun lämpö kasvaa vastus kasvaa.

NTC vastus
NTC=Negative Temperature Coefficient
-Lämpötilasta riippuva vastus
-Kun lämpö kasvaa vastus pienenee 

Johtimen pituuden ja paksuuden merkitys

-Kun johtimen pituus kaksinkertaistuu vastus kaksinkertaistuu
-Kun johtimen paksuus kaksinkertaistuu vastus puolittuu 
Kondensaattorit
-Kondensaattorin tehtävä on varastoida sähkövirtaa
-Kapasitanssi kertoo kuinka paljon sähkövirtaa kondensaattori voi varastoida sähköenergiaa, ja se kerrotaan faradeina. 
-Kondensaattorien pääryhmät ovat elektrokondensaattorit ja kuivat kondensaattorit. 
-Virta lakkaa kulkemasta kondensaattorin läpi, kun kondensaattori on täysin latautunut. 

Transistori
-Transistorin toimii kytkimenä, vahvistimena ja läpäisykyvyltään muunneltavana  kytkimenä.
-Kanta virtaa säätämällä säädetään emitterin ja kollektorin välistä johtavuutta.

Diodi 
-Diodi päästää virtaa vain yhteen suuntaan.
-Diodilla estetään virran kulku väärään suuntaan.

Zenerdiodi
-Kun jännite ylittää z-diodin estojännitteen, jännite pääsee lävitse ja ylimääräinen jännite johdetaan pois.  

Valodiodi
-Valodiodi tuottaa valoa
-Päästää virtaa vain yhteen suuntaan

Valolle herkkä diodi
-Valolle herkkä diodi antaa virran kulkea estosuuntaan, kun diodi altistetaan valolle.    

Laturin ja starttimoottorin toiminta

Tänään opiskelimme laturin ja startin toimintaa.

Laturi:

Apulaitehihna pyörittää laturia indusoiden latausjännitteen, joka johdetaan akulle.

 

Kuva laturista.

Laturin roottori. Roottorin käämiin johdetaan sähköä, joka staattorin sisällä pyöriessään saa aikaan magneettikentän, joka indusoituu staattorin diodisiltoihin, jotka muuttavan virran tasavirraksi ja siitä virta lähtee liittimiltä kohti akkua.

Kuva staattorista. Virta johdetaan roottorille hiilien kautta. Harmaat osat ovat laturin diodisiltoja, joista virta lähtee liittimille.

Laturin latausvirtaa saadaan säädettyä säätämällä laturiin syötettävää jännitettä, kun halutaan ladata isommalla virralla niin laturiin ohjataan suurempi jännite, joka saa roottorin magneettikentän voimistumaan, jolloin saadaan ladattua suuremmalla virralla.

Starttimoottori:

Starttimoottori pyörittää moottoria vauhtipyörän hammastuksesta käynnistyksen yhteydessä.

Kuva starttimoottorista.

Vasemman puoleinen osa on starttimoottorin ankkuri, jota virta pyörittää. Oikean puoleinen osa on starttimoottorin solenoidi, joka liikuttaa bendix ratasta, joka menee kiinni vauhtipyörän hammastukseen.

Kun solenoidille syötetään virtaa niin se vetää solenoidin karaa sisään päin ja samalla liikuttaa bendix ratasta kohti vauhtipyörää. Kun solenoidin kara on pohjassa ja bendix ratas kiinni vauhtipyörässä niin solenoidin kara painaa solenoidin sisällä olevaa katkaisijaa kiinni ja virta pääsee pyörittämään starttimoottoria. 

Diesel tekniikka

Dieselmoottorin ja ottomoottorin merkittävimmät erot:
-Diesel toimii aina ilmaylimäärällä
-Seos suhteessa on eroja
-Dieselissä ei ole sytytystulppia vaan sytytys tapahtuu kovasta lämmöstä, mikä johtuu suuresta puristuksesta.
-Polttoaineen ruiskutus tavoissa eroja esim. ottomoottorissa bensa ruiskutetaan imutahdin aikana ja dieselmoottorissa vasta puristustahdin aikana.
-Dieselmoottorissa ei ole kaasuläppää

Dieselmoottorit voidaan jakaa karkeasti esikammioruiskutusmoottoreihin ja suoraruiskutusmoottoreihin.

Esikammioruiskutusmoottorin ominaisuudet:
-Diesel ruiskutetaan esikammion kautta
-Hyötysuhde noin 35%
-Alhaisempi huippupaine
-Kevyempi rakenne
-Kompaktimpi rakenne
-Hiljaisempi moottorin ääni
-Soveltuu pääasiassa seuraaviin hyötyajoneuvoihin ja henkilöautoihin

Suoraruiskumoottorin ominaisuudet:
-Polttoaine ruiskutetaan suoraan palotilaan
-Polttoaine höyrystyy
-Palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti
-Hyötysuhde noin 45%
-Kova moottorin ääni
-Massiivinen rakenne
-Kova moottorin ääni johtuu nopeasta palamisesta

Yleisiä suoraruiskutusmenelmiä:
-Riviruiskutuspumppu
-Jakajaruiskutuspumppu jossa magneettiventtiili
-Pumppusuuttimet (yleisiä Volkkareissa vuosilta 2000-2007)
-Yhteispaineruiskutus eli Common-Rail

Tulo:
-Polttoainesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään
Paluu:
-ruiskutusjärjestelmästä polttoainesäiliöön
Kierto:
-komponenttien jäähdytys ja voitelu

Polttonestekierron tehtävät:

Polttonestesäiliö:
polttonesteen varastointi

Polttonestesuodatin:
polttonesteen puhdistus

Polttonesteen siirtopumppu:
Polttonesteen siirtopumppu siirtää polttonesteen polttoainetankilta korkeapainepumpulle.

Sähköinen pysäytysventtiili:
polttonesteen saannin keskeytys

Korkeapainepumpopu:
polttonesteen korkeapaineen muodostaminen

Rail-putki:
polttonesteen varaaminen korkeapaineisena

Rail-putken painetunnistin:
polttonesteen paineen mittaus

Paineensäätöventtiili:
polttonesteen paineensäätö

Ruiskutussuutin:
 ruiskuttaa polttonesteen sylinteriin

Polttonesteen jäähdytin:
polttonesteen jäähdytys

Polttonesteen esilämmitysventtiili:
Lämmittää polttonesteen jotta se virtaisi paremmin suodattimen läpi

Common-Rail-järjestelmä on rakenteeltaan yksinkertainen
-Polttonestekierto on aivan kuin koottu rakennussarjajärjestelmästä
-jokaista tehtävää hoitaa erillinen rakenneyksikkö
-Tekniseen kehitykseen mukauttaminen helposti toteutettavissa
-Sopeuttaminen erilaisiin moottoreihin

Korkeapainepumpun toimintatapa
-Polttoneste imetään
-Polttonesteeseen muodostetaan paine
-Polttoneste siirretään Rail-putkeen
-korkeapainepumpussa on säteismäntäpumppu

Tärkeimmät kolme osaa ruiskutusjärjestelmässä on rail-putken painetunnistin, paineensäätöventtiili ja moottorin ohjainlaite joista muodostuu säätöpiiri

Fiestan taka-akselin puslien vaihto!

Moro!
Viime viikolla vaihdeltiin Piken kanssa meidän ralli Fiestan taka-akselin puslat Powerflexin uretaani pusliin. Puslat saatiin siis Powerflexin sponsoroimana!

Aivan aluksi meidän piti irroittaa takapyörät. Tämän jälkeen katsoimme mitä kaikea meidän täytyy ottaa irti, jotta saamme taka-akselin helposti irti!

Yksi näistä irrotettavista asioista oli kuvassa näkyvä ABS-anturi.

Myös jarruputket ja käsijarruvaijerit täytyi irroittaa ennenkuin tiputimme koko taka-akselin.

Jotta taka-akseli ei tulisi liian nopeasti ja hallitsemattomasti alas laitoimme keventimen taka-akselin alle.

Taka-akseli irroitettuna takaiskareista ja hallitusti laskettuna alas.

Taka-akseli irroittettuna korista.

Puslien irroitusta ulosvetimellä. Tosin tälläkertaa puslat työnnettiin eikä vedetty ulos!

Fiestan vakio kumipusla ja Powerflexin uretaanipusla!

Powerflexin uretaanipusla taka-akseliin kiinnitettynä!

Molemman puolen puslat vaihdettu ja ykköset hoiti taka-akselin takaisin kiinni!