Ohjausakselin toinen pää on kiinnitetty rattiin ja toinen pää hammastankoon. Ohjausakseli pyörii ratin mukana ja liikuttaa ohjausvaihdetta.
Ohjauspylvään putki
Ohjauspylvään putki kiinnitetään auton runkoon ja se tukee ohjausakselia.
Ohjauspylvään säätöasennon vipu
Vipua vetämällä ohjauspylvään pituutta voi säätää.
Kokoonpainuva liitos/Ohjauspylvään joustoliitos ja ristinivel
Painuu kasaan törmäyksessä.
Muljahtaa törmäyksessä.
Ohjausvaihde
Ohjausvaihde liikkuu kun rattia käännetään. Ohjausvaihde liikuttaa raidetankoja.
Raidetanko
Liikuttaa raidetangonpäätä.
Raidetangonpää
Raidetangonpää kääntää renkaita.
Ackermannin periaatteen mukainen ihannevierintä ohjauksessa
Kun mitataan todellisen auton kääntökulmat, havaitaan, että aluksi kulmat noudattavat ihannesuoraa, mutta alkavat varsin radikaalisti poiketa siitä ensin niin, että sisempi pyörä kääntyy ulompaa enemmän. Tällä pyritään kompensoimaan kaarreajossa tapahtuvan dynaamisen painonsiirron akseliston sivupitoa pienentävää vaikutusta (kaarteessa auton paino siirtyy ulommalle pyörälle), eli siis ulompi pyörä ohjaa tehokkaammin, jolloin ohjauspyörää ei tarvitse kääntää lisää. Tällä kompensoidaan siis myös aliohjautuvuuspyrkimystä: Koska auto pyrkii vastustamaan liikesuuntansa muutosta ja kun suuntaa yritetään muuttaa kääntämällä molempia pyöriä saman verran, alkaa auto aliohjata eli se pyrkii jatkamaan tangentin suuntaisesti matkaansa. Kääntämällä sisempää pyörää enemmän kuin ulompaa pakotetaan auto kääntymään haluttuun suuntaan pidon rajoissa. Tällaista geometriaa kutsutaan kääntöharitukseksi.
Kiinnostavaa lukea näistä vaiheista ja miten mikäkin toimii. Itseäni aina kiinnostanut autoala. Raidetangon pää pitäisi meidän pirssiin vaihtaa lähiaikoina, mutta se varmasti onnistuu ihan helposti. https://www.korpiauto.fi/laatua-takuulla
VastaaPoista